Leppäkin kukkii keväällä.
Koivujen kukinta alkaa ja se tietää monille allergisia oireita. Kostea multakin alkaa pian ulkoilijoille aurinkoisen sään myötä tuottaa homeitiöitä ilmaan ja niillä on sama vaikutus, nenä tuhisee ja silmiä kirvelee. Itseltäni lääkäri aikoinaan kielsi huonekukat, koska niissä on kosteaa multaa joissa homeitiöt elävät. Kotini on tylsän kolea kun ei ole kukkia. Joitain muovikukkia värinä, mutta pitää muistaa pestä ja huuhdella pölyjä, muutoin niistäkin syntyy allergoivia pölypesiä.
Kuu on loistanut komeasti jo monta yötä. Perjantaina oli täysikuu, mutta ei ole vielä naamansa pienentynyt merkittävästi. On sitä kuun mollotusta kiva katsella yöllä ikkunasta. Tähdet ja kuu pakkasella, silloin taivas on kuin timanteilla koristeltu ja usein ajaa taivasalle ihailemaan ja odottamaan tähdenlentoja joita kyllä pääseekin näkemään.
Kuinka kuu vaikuttaa ihmiseen? Moni valvoo täydenkuun aikaan, monille se tuottaa muita selittämättömiä vaivoja, minulle riittää kun saan ihailla sitä ja tuntea sen kylmän valon vaikutuksen mielessäni, ei pahana, vaan rauhoittavana.
Katselin eilen pilkkijöitä tuolla jäällä joka vaikuttaa olevan melkoista sohjoa ja virtaukset kuluttavat jäätä alta päin. Tuossakin oli juuri alapuolella virtaava vesi joka kuohuen virtasi alemmaksi. Melkoista riskin ottamista ja oli iso joukko melko lähekkäin toisiaan.
Muistan sen kevään kun tuttava varoitti minua menemästä jäälle ja samana päivänä itse hukkui pilkkireissullaan. Ikävää, mutta niin joka keväistä nuo jäihin vajoamiset. Pelko ei ole kaikkien ihmisten ominaisuus, kuten ei liika rohkeuskaan. Yksilöllä on yksilön tavat, sisaruksillakaan harvoin ihan samanlaiset. Yksi tykkää mämmistä, toinen vihaa sitä, tuli mieleen näin mämmi aikana.
Ihmisellä ei terveys ole takuu tavaraa, se voi heittää vireystasosta toiseen ja jokin sairaus, tai vaiva, voi jättää pysyviä jälkiä ja seurauksia kehoon. Omalle kohdalle on nyt joulukuulta alkaen kertynyt noita oireita joiden alkusyy on yhä lopullista diagnoosia vailla, mutta omien tuntemusten pohjalta ihan selkeä aineen vaihduntahäiriö. Ruoka ei sula normaalisti, kehittyy ylimääräisiä kuona aineita joita munuaiset ja muut sisäelimet eivät kykene poistamaan verenkierrosta ja syntyy jonkin asteisia myrkytystiloja joita sitten joka elin pyrkii tasoittamaan ja taisteluvalmiuteen asettuessaan aiheuttavat taas sivuoireita.
Selittämättömän kiusallisia oireita, huonoa oloa, huimausta, verenpaineen heittelyä, aamulla 200 illalla alle sata. Jaa että lääke? mikä lääke?
Pitää miettiä mitä syö, mitä juo, kun kunpaakaan ei voi jättää väliin. Nestetasapainohan tässä heittelee ja kuivuu, kuivuu, vanha kroppa, vaikka kuinka jois vettä. Huonoa nukkumista, huimausta ja heikotusta. Mokomia tilanteita ei kenenkään soisi kokevan. Puhelin putoaa lattialle ja sitä ei saa koko päivänä nostettua, pää ei kanna ja huono olo estää nousemisen kun on kerran päässyt pitkälleen. Ei se tapa, mutta se vahvistaa huomaamaan, että huonomminkin voisi olla. Ehkä tästä vielä selviää, kun välillä on ihan hyviäkin päiviä. Kaikki ei ole omissa käsissä, eikä aina lääkäreidenkään.
Tänään on suht. koht. hyvä päivä, pulssikin normaalirajoissa, joten ei estä liikkumista kuten se ajoittain on estänyt. Hyperventilaatio, huonoa hengitystä.
Hengitä pallealla, hitaasti... se tasaa myös nesteiden Ph arvoja. Niilläkin kun non tässä ollut tapana olla joko hapanta, tai emäksistä.
Kumpihan minä olisin mieluummin, jos ei arvot pysy rajojen sisällä.
En kyllä tiedä.
