Ristiinnaulitusta puhuminen.

Iltapäivälehden uutinen kertoi nyky vanhemmista mielestäni juuri sellaista tietoa jonka olen nähnyt ja ihmetellyt.
Miksi lapset suljetaan ulkopuoliseksi silloin, kun on kyse kuolemasta? Miksi kuolemasta ei voi kertoa lapsille, miksi he eivät saa nähdä vainajaa?

Yhden syyn kyllä sisäistänkin, lapset pidetään erossa isovanhemmistakin.
Avioerot, puolisoiden riidat, kumman vanhemmat ne ovatkaan parempia, kenen pidetään yhteyttä, kuka suljetaan perheen ulkopuolelle.
Lasten ja iäkkäiden ihmisten yhteyttä ei pidetä tärkeänä. On päivänselvää, että se ikääntynyt sukupolvi kuolee pois. Elleivät lapset ole saaneet tuntea sitä vanhaa sukuslaista elävänä, kuinka hänet voi näyttää lapsille kuolleena, tai puhua kuolemasta?
Kuolleena suku hyväksytään, silloinhan heihin ei enää tarvitse pitää yhteyttä.

Jos Pääsisäisen sanomaa ei uskalleta kertoa lapsille, ei näyttää kuvia ristiinnaulitsemisesta, monien kirkkojen alttaritaulussahan se kuva on isona lastenkin nähtävän, mikä on kasvatuksessa mennyt pieleen?
Eikö lapsia enää viedä kirkkoon? Joko kodeissakin on lopetettu kaikki puhe uskonnon perusteista, kertomalla sen mitä haluaa, sen mihin itse luottaa, mutta kertomalla asioista ilman kiihkoa ja pakottamatta lapsia minkään kaavan alle, annetaan elämälle eväitä ja lapselle vapaus kysellä ja selvittää asioita oman ikänsä antamalla taidolla.

Erilaisuus ihmisissä on rikkautta, mutta tuntuu ettei sukupolvien perinne enää ole niin vahvasti kasvatuksessa mukana kuin se oli aiemmin.
Lastakaan ei pidä pakottaa, eikä pelotella millään kauhealla tuomiolla, mutta jos kotona on avoin suhtautuminen myös kuolemaan, lapsikaan ei koe sitä pelolla.
Enemmän perheiden yhteisiä asioita, enemmän aikaa lapsille koko elämän mittaisen koulun alkutaipaleelle myös vaikeiden asioiden oppimiseen eläen, ei vain opettaen.

Mökki myyntiin..

Mökki meni myyntiin... meni jo aikaa päiviä sitten.

Kirkas paiste tekee tämänkin päivän miellyttäväksi olla ulkona tai sisätiloissa.
Olisin jo mennyt pitkälle, ellei noita juttuja olisi hoidettavana, jokaiselle päivälle jotain sellaista tekemisrä ja menemistä, ettei aikatauluista vain pääse eroon. Jokohan seuraavalle viikolle osuu jotain valmista?

Windows  lopettaa vanhojen ohjelmien päivitykset, se on maailmankin laajuisesti aika iso asia.
Toivottavasti ihmiset eivät osta Windowsin ohjelmia, kun saatavilla on muitakin, jopa ilmaisia selain ohjelmia. Boikotti, mikä boikotti, jos kaiken aikaa tehdään uusia ohjelmia ja kokemuksesta voi sanoa, hankalia käyttäjlle, liian monimutkaisia sovelluksia tavallisen käyttäjän koneille, haluhan on vain saada myytyä paljon. Kun paljon tekee, tulee roskaa mukaan. Eli, windowsin ohjeölmassa ihan turhaa,  puhelimen käytössä se on ihan vihon viimeinen homma. Meni uusi puhelin ihan vikavalinnaksi, sillä ei voi soittaa, kaikkea muuta sillä kai voisikin tehdä.
Onhan siihen <nokiakin syyllinen. Kansallinen ylpeys, kumisaappaista alkaen, on pelkkää lumekuvaa.

Eihän minun ole niitä pakko käyttää, ei. Vanhalle Windows koneelle Linux.

Kevään korvalla

Huhtikuun ensimmäinen viikonloppu.
Niin se etelän talvi on ohi, pohjoisessa saa vielä nauttia hiihtokeleistä ja talven riemuista.

On jotenkin tyhjä olo, ihan kuin ei olisi mitään sanottavaa, ei mitään puhuttavaa, vaikka moni asia odottaa hoitamista. On vain muutamien asioiden vuoksi ollut kuin hidastettua filmiä tämä kevät talvi.
Kaksiolla oli kaksi ostajaa, no, toinen muuttaakin Kotkaan, toinen sitten päättikin katsella jotain muuta ja siinä oli sitten taas se taru, ne muut ostajat ennättivät sitten etsiä muuta. Pitäisköhän siirtyä varausmaksun perintään.

Kyllä mökin myynti on seuraava toimenpide.
Kun sinne en muutoinkaan voi mennä, mitä varten pidän muiden käytöä varten rahani kiinni jossain mökissä?
Kuka ostaa mökin Parikkalasta, kenelle kelpaa rantamökki jota en käytä? Ilmoittelu vain käyntiin siitäkin.
On tullut harjoiteltua ja kokeiltua eri automerkkejäkin tässä parin kuukauden ajan. Tämä onkin helppoa, vaihtaa auton kun kuraantuu!  Kunhan tässä viikko menee alkaa elämä olla hiukan kohillaan, jos kaikki mene suunnitelmien mukaan. Katsotaan, ainahan noita uusia juttuja jotenkin kehittyy, kaikilla rintamilla.