Aforismeja kirjoittelin.

Onko intiaani teltassaan onnellinen keräämiensä päänahkojen seurassa? Eikö elävistä olisi enemmän seuraa?

Kun on monta murtajaa ei yksi jää kauan kestä.

Muurin yli on vain kiivettävä tai kierrettävä se,  jos toiselle puolelle haluaa.

Aidanrakentaja jää usein yksin sinne aitaamaansa kehään.

Kun sanoillansa saa toisen iloiseksi, tulee itsellekin hyvä mieli.

Nyrkkiin puristetulla kädellä ei voita rakkautta. 

Vuosina 1998 - 2006 olin melkoisen paljon vain kissani ja koirani seurassa. Naapurissa poikkesin kutsusta, hoidin velvollisuuteni kerhon taloudenhoitajana, kävin kokouksissa, mutta sisimpäni oli tyhjä. Olin tyhjä kuori luiden ympärillä.
Kun osasin astua ulos siitä omasta umpiostani, se oli elämäni tärkein askel, enkä tippaakaan kadu mitään sen jälkeen sanomaani tai tekemääni..
Tänään voin elää, mikään ei ole kuin ennen, eikä minulla ole kaipuuta niihin aikoihin. 
Jossain on vielä tutkimaton loukko, jossain se mielemaisema jonne kaipuuni on kasvattanut linnan joka ei ahdista seinillä eikä katolla, eikä sen linnan portilla ole vartijaa.