Marraskuun aamun vesisade ja kyyneleet.

  Isänpäivän varhainen aamu.
  Koko yön on satanut vettä, asteen verran on lämpimän puolella ja kunhan se miinuksille mittari menee taitaa tulla räntää tai lunta. Meri ja tuulet ovat yksi yhteen, eikä jäätä ollut eilenkään kuin lammikoissa.
  Tänään vietetään isien päivää. Julkisuudessa käydään keskustelua päivän viettoon liittyvistä kysymyksistä. Pitääkö päiväkotien viettää vain läheisten päivää, isää erikseen juhlimatta? No ei pidä! Aina on ollut lapsia joilla ei ole kotona asuvaa isää, aina on ollut ja on vieläkin, se asia ei muutu, koska perheet hajoavat, eikä alun alkaenkaan kaikki äidit halua yhteiseloa lapsen isän kanssa.
  Maahan muuttajien joukossa on ilmennyt ilman perhettä tänne tulleiden alaikäisten suuri määrä, mutta tietääkö kukaan ovatko he koskaan eläneet vanhempiensa kanssa, arvoituksia ja arvioita on monia.
  Lapsella on aina isä, riippumatta siitä tietääkö ja tunteeko lapsi isäänsä. On äitie tehtävä puhua lapselle isästä hyviä asioita!
  Eron tullen ihmisillä on tapana etsiä toisesta osapuolesta vain vikoja, mutta ei koskaan pitäisi rasittaa lapsen mieltä opettamalla vihaamaan isää, äitiä, tai edes isovanhempia. Kaikesta voi kertoa asiallisesti ja antaa lapsen itse muodostaa oma tunnesiteensä muihin perheeseen kuuluviin ihmisiin, lähellä tai kaukana.
Aikuistuttuaan ihminen ei pääse irti lapsuudestansa. Kaikki se mitä on vanhempien taholta opetettu, hyvä tai huono, on jäänyt lapsena koetuksi ainoaksi oikeaksi, voi olla, että  se on ihan pakkosyötetty tunne.
  Isät ovat tärkeitä, mutta isät voivat myöskin tuhota lapsen tulevaisuuden omalla käytöksellään. Insesti ei ole rakkautta, mutta mistäpä lapsi sen ymmärtäisi!
  Nyt puhutaan päivittäin toiseen sukupuoleen liittyvästä loukkaamisesta, nipistelyt, halaukset, pyllylle läpsäyttelyt ja kourimiset, uutisia ja syytöksiä. Aikuiset ihmiset ovat aloittaneet oikein vuosikymmneten takaisista hipaisuista esittämään syytöksiä, päitä putoilee, työt menevät, kunnia on mennyt, mutta tuleehan mainetta!
  Kuka aloittaa puolustuspuheet loukattujen lasten puolesta?
  Kuka vaatii oikeutta lapsille joita on hyväksikäytetty jopa kirkon työntekijöiden  ja opettajien taholta ja käytetään edelleenkin, koska lapsi ei uskalla puhua!
Lapsiin on iskostettu kunnioitus vanhempia ja vanhempia ihmisiä kohtaan, he ovat manipuloituja hamasta vauvaiästä alkae. Älä huuda tai lyön! Älä juorua tai saat kaksin verroin enemmän remmiä. Älä kerro kenellekkään, tämä on meidän salaisuutemme, saat rahaa... !
Lapsihan on opetettu uskomaan aikuista, eikä hänellä ole taitoa, ei tietoa eikä varsinkaan voimia vastustaa oman kehonsa hyväksikäyttöä aikuiselta!
  Mitä tekee lapsi? Vaikenee!
  Millaisia henkisiä vammoja hyväksikäytety lapset kokevat aikustuttuaan. Voivatko luostarissa kasvatetut, hyväksikäytetyt pojat olla miehinä miehiä, vai ovatko haavat syöpyneet niin syvälle ettei heistä koskaan voi tulla isiä ja vanhempia?
   Lapsia hyväksikäyttäviä ja käyttäneitä miehiä ja naisia ei missään tilanteessa pitäisi suojella!
  Isällä ja isällä on siis ero kuin yöllä ja päivällä! Isän merkityksen ajatteleminen rakkauden ja raadollisimman kautta johti näille ajatusten poluille.
Aikuisia me suojelemme pään silitykseltä, kun joka puolella huudetaan sukupuolisesta loukkaamisesta, loukattuja ja loukkaajia julistetaan kuin uutisia sodan kauheuksista, mutta kuka huutaa lasten puolesta?
  Olipa  lapsella isä tai ei, isän päivä on kunnioitus isälle, samoin kuin äitien päivä äideille. Heille joita voi kunnioittaa ja joita lapsikin voi aidosti rakastaa, edes mielikuvana rakkaasta isästä/ äidistä!
  Minulle on tullut kyyneleet monesta asiasta tänä aamuna. Sade jatkuu ja ajatusteni virta kulkee perheissä ja perheistä pois.
  Kirkkoa ja kirkon palvelijoita, uskontoa ja raamatun sanomaa pidetään pyhänä ja tärkeänä, niihin luotetaan, mutta julkisuudessa puhutaan yhä useammin kuinka raakaa elämä niissäkin yhteisöissä voi olla.
  Ihminen on ihmisen pahin vihollinen.
  Minulla on ollut rakastettava isä ja rakastettavat papat ja vaarit.
  Heidän muistollee, kunnioittaen ja ikävöiden kynttilä kukkien sijaan.