Sitä ja tätä tänään.

Kun veto on pois ei kone liiku, niin on tottavie totta tuokin sanonta.
Jokin kummallinen laiskamato on iskenyt, päätä särkee, silmät vuotaa ja toisen sieraimen nuhakin ilmoittelee olemassaolostaan, pitää pyyhkiä nenää silloin tällöin.

Kotijumpasta en luovu. Keppijumppaa ja käsipainoharjoituksia punnerruksien ja kyykkyjen lisäksi niin että hiki tulee. Tuo selkä pahalainen silloin tällöin sanoo ilkeitä vihaisia vihlaisuja, mutta parempi se on kuin viikko sitten, joten ei vielä kirvestä kaivoon parantumisen kannalta.

Kävin kovaakin keskustelua erään isännöitsijän kanssa. Hän kun ilmoittaa kaikki summat vähintään kolmeen kertaan, Korjaa ja muuttaa summia, vaikka luulis että sentään taloyhtiön kirjanpito on kunnossa ja summat sieltä suoraan noukittavissa. Muutokset ja muut pitää kyllä kirjata jos isännöintiä kerran ammatikseen harrastaa. Taitaa olla liikaa taloja kun ei ennätä kaikkea hoitaa.
Minulla on pankkitiliotteetkin kansiossa ja kaikista maksamistani laskuisrta tiedän ihan tarkalleen milloin sen olen maksanut ja todisteet löytyy, joten, väärin ei minua laskuteta, ei onnistu.
Onneksi tuo on ohi, kunhan saan liiat takaisin.

Joku valitteli, että vesi maksaa liikaa. Kun taloyhtiö perii ennakkomaksuna 20 euroa per henkilö, se alkaa kyllä olla vakio, ei mikään erikoisuus. Jos kaikissa asunnoissa on oma mittari, sen liikaa peritynhän saa takaisin kun mittarit luetaan, vaan sekin vaihtelee. Joku taloyhtiö lukee mittarit kerran vuodessa, se on kyllä liian harvoin, koska monelle tulee sitten arvaamatta suurikin lasku johon ei ole osannut varautua. Ei kaikilla ole varaa yllätyslaskuihin, varsinkaan joulun alla, kuten tuon kertomani tapauksen kohdalla oli käynyt.

Paras on oma kaivo, mutta se jätemaksu jos kuuluu viemäriverkostoon. Jätevesi maksaa kyllä tuhottomasti, vaikka monin paikoin se menee suoraan vesistöön, puhdistamatta. Esimerkkejä on.

Ruoka on kallista. Niin se on aina ollut jos kuuntelee lausuntoja, mutta kyllä halvallakin saa vatsan täyteen. Halvin ei aina kuitenkaan ole se paras valinta, koska yksipuolisella ravinnolla ei täytetä kaikkia kehon tarpeita. Kaupoissa on jos jonkin moista einestä. Makkarat kelpaavat useimmille, valmiita annosruokia pakkasesta ja einestiskistä, niitä se näyttää monen ostoskori olevan täynnä.
Kalapuikot ja kananugetit, lapsille niitä ja ranskalaisia uunissa kuumentaen.
Aika yksipuolinen on valikoima kun salaatit ja hedelmät puuttuvat tyystin lastenkin lautaselta.
Etteikö kelpaa lapselle. Ei kai, jos ei niitä ole koskaan tarjottu, eihän lapsi ole oppinut niitä syömään, eikä ole ihme jos jäävät lautaselle, tai peräti niin, ettei niitä edes maisteta.

Yritän kyllä syödä monipuolisesti, mutta silloin tällöin on kuitenkin otettava kuuri vitamiineja joiden imeytymisessä on minulla heikko kohta. Kun on pakko käyttää ajoittain happolääkkeitä, ne estävät vitaamiinien ja hivenaineiden imytymisen ja seuraa rikkinäinen suupieli ( B12). Kalanmaksaöljyä suoraan pullosta, mitä niitä kapseleita, jää liivatteet syömättä.

Kahvihammasta vaan kolottaa, ja ompelukone odottaa kaasutallalöle jalkaa, mutta kun on tuo ommeltava kilpikonna vielä leikkaamatta, joten töihin taas ja jorinat pussiin.