Muistisairauksia.

  Muistin menetys, muistisairaudet, miten ja millä nimellä niitä nimitetäänkin, ovat ihmiselle itsellensä, mutta myös omaisille ankara kokemus. Nuorikin ihmminen voi menettää muistinsa, ei se ole vain ja ainoastaan iäkkäiden ihmisten sairaus.
  Äiti äiti menetti muistinsa; "sokeritauti vei" sanottiin silloin ja niinhän se oli.
  Diabetestä ei silloin hoidettu lääkkeillä, varoitettiin vain syömästä sokeria. Se oli sairaus joka vei äitini siskon, vaikka hänellä oli lääkitys, mutta se sokerin himo, siitä hän ei päässyt, ei kyennyt muuttamaan tottumuksiansa, söi "itseltänsä salaa" sokeria ja muutoinkaan ei kai niin tarkka ruokavalio ollut hänelläkään. Äidillänikin se puhkesi vanhemmalla iällä, sairaus oli kontrollissa ja hoidossa, mutta kyllä se vaati paljon opettamista hänellekin. " Ei meillä ennenkään syöty tunnin välein ja silti tehtiin työtä", han sanoi minulle kun vaadin syömään välipalaa vähintään kahden tunnin välein. Luonani se onnistui, yksin asuessa ei varmasti joka päivä. Pistoshoidolla se tauti pysyi aisoissa, mutta ilmeisesti minullakin on geeneissäni alttius sairastua siihen.
  En koskaan ole ollut makean ystävä. Karkkikaupat saavat olla rauhassa, suklaa ja lakritsi eivät ole herkkujani, mutta kermaa ja voita, punaista maitoakin, käytän kyllä joka päivä, riskit niissäkin, sanovat, mutta toistaiseksi sokeriarvoni ovat pysyneet kohdallaan. Ei kuitenkaan ole syytä luottaa siihen, että olen poikkeus ja kestän mitä vain tuonkin taudin suhteen. Toistaiseksi olen turvallisella mielellä, merkkejä siitä ei ole ilmassa, mutta en tiedä riippuuko s mitenkään siitä, etten pidä makeista, en puurooni laita koskaan sokeria, en lapsenakaan, syytä en tiedä, ei vain maistu.
  Mielihaluja on kaikilla. Kun minä useinkin syön parsa- ja kukkakaalia, joku sanoo inhoavansa jo niiden hajuakin. Jotkut syövät mielellään mausteisia makkaroita, minä mustaa makkaraa joka on herkkua sekin. En muutoin osta koskaan makkaraa, paitsi, siskonmakkarasta saa hyvää keittoa.
  Nautintoja on monia.
Muistisairauksiinkin on hyvä suhtautua ennakoiden, yrittää pysytellä elämässä kiinni, harrastaa toimintaa jossa käytetään muistia, vaikka, senkään suojaan ei voi asettua kuvitteelliseen turvaan, korkeasti kouluteetuja, kaikessa mukana olevia ihmisiä vaivaa sama muistamattomuus kuin mökin mummoa joka ei koskaan ole paljon oppinutkaan, mutta unohtaa paljon.
  Liikunta on hyvä tapa ajaa muistilohkokin liikkeelle.
  Onko luontoon ilmestynyt jotain uutta, kun aurinko jo päivisin ajaa routakerrosta sulamaan. Purot solisevat, linnut pitävät kosiokonsertteja niin, että metsä raikaa. Tunnistanko tänään noita lintuja äänen perusteella. Lähdenkin muistelemaan.