Päivätanssit ja kesän säät.

Auton mittari näytti ulkolämpötilaa + 8,5 kun  eilen lähdin kohti Syvälahden lavaa.
Ei ollut paljon tanssikansaa liikkeellä, mutta samalle päivälle kun osuu lähitienoilla neljä eri tapahtumaa, ei ole ihme jos yleisökato kohtaa järjestäjiä.
No ei hätää, sisään lavalle kun astuin, heti ojentui käsi ja tanssit alkoivat  puolikkaallaa hyvää tangoa. Seuraavallekin ja sitä seuraavalle tanssille oli hakijat, jenkan taas tanssinkin tyttöparina ja hyvin meni.

Kyllä tämä kesä on säiden osalta ollutkin melkoista menoa mittareissa, hellettä nyt ei monena päivänä ole koettu, sadetta sitä vastoin ja viileitä tuulia on riittänyt. Monta menoa olen jättänyt väliin, kun ei huvita sadeviitassa kulkea eikä tuulessa palella. Ei tämän vanhan nahkan polttaminen auringossakaan ole hyväksi muutoin, mutta ryppyjä se kasvattaa kun iho kuivuu ja rusinaksi muuttuu.

Onneksi on tämä sisätyö, tiskikone tiskaa tiskit ja pyykkikone pesee pyykit, kun jaksaa ne lastata ja purkaa tarpeen mukaan. Eihän kotityö ole koskaan ollut työtä, siitä ei saa palkkaa, siitä ei kerry eläke, eikä jaeta ansiomerkkejä. Kuinka lujilla olivatkaan naiset silloin kun miehet taistelivat rintamalla maata puolustaen. Työ ei ollut vain lasten ja kodin hoitoa, vaan monilla pienillä ja isoilla maatiloilla naiset ja kotiin jääneet vanhat ukot hoitivat kaikki työt voimiensa mukaan. Moni nainen hakkasi halkoja ja asia palkaksi vain "kirvesmerkin". Ei naisen työ ole arvotonta, eikä nainen ole koskaan joutanut makoilemaan sohvalle, ei silloinkaan kun isäntä on siinä lehti kädessä kaljalasia odotellut, kuten olen kuullut puhuttavan. Onneksi en joutunut aviomiehelleni piiaksi, vaikka muutamia vuosia olinkin kotiäiti, lienee niitä kokonaista kaksi vuotta.

Niinä aikoina kun mieheni kanssa tansseissa kuljimme, ei tullut mieleenkään, että joskus käyn päivätansseissa ja elän yksin. Kaipaan sitä aikaa jolloin munulla oli tanssiessa mukana se oma parkettien partaveisti jota naiset katsoivat ihaillen. Mies isolla M:llä.
Eilen juuri kun kuuntelimme hyvää tansimusiikkia, nuoruuden ajan kappaleita hanurillakin säestettynä, juttelimme muutamien ikätovereiden kanssa kuin eri tunnelmissa nyt sellaista musiikkia kuuntelemme. Jotain on tallella, jotain herkkää jo kadonnut.
Enää ei nouse kuumat tunteet pintaan, enää ei ihastumisia ja rakastumisia tapahdu kuin ennen...
Aika aikaa kutakin, nyt nautittiin hyvistä tanssikavaljeereista, heitähän on, se on totuus.

En aio rakastua silmittömästi, en tällä syönnillä ainakaan. Kavereita voi olla, mutta 24325 ei ole minun juttuni miesten kanssa, se on harrastukseen kuuluva lukema.

Hiki tuli eilen tanssilavalla, mutt kylmä viima puhalsi iholle heti kun arpajaisvoittoja syli täynnä siirryin autolle. Paleli vielä kotonakin, mutta kylmään iltaan sopi lasi kuumaa rommia. Sade ropisi ikkunalautaan, tuuli viilensi ilmaa illallakin, mutta nyt mittari näyttää + 16,9.
Päivätanssit olis tänäänkin, mutta jätän väliin ja nautin päivästä pesemällä sitä pyykkiä, käsin pesulla sitä parempaa vaatekertaa jota harvemmin käytetään.
Ehkä tässä vielä lenkillekin... aamujumppa ei riitä pitämään jalkoja kunnossa, ehkä hierojaa on aiheellista etsiskellä. Lämmittäisihän sekin!