Superkuu.

Kuun kiertorata on lähimmillään maapalloa. Isoksi kuu kasvaa kun se on lähempänä, ei se ole illusio, eikä hyvien silmälasien ansiota.

Kovin koomiselta tuntui eilen, vatsavaivoja on jatkunut ja, vaikka en syö hiivaa on vatsa täynnä kaasua joka kiertää ja kiertää. Istuin tuolla pöntöllä vajauttamassa sisikuntaa ja aloin lukemaan vessapaperin tekstejä.
Enpä niitä ole itse sellaisia edes ostanut, sain vain sellaisen paketin kerran kyläreissulla kainalooni. Ensimmäisen kerran luin tekstiä! Siinä kiusallisen ilmavaivan kanssa ja paperissa luki; -Juuri nyyt, istuessani tässä kanssasi,elämä on täydellistä.-
Olihan se täydellistä elämää koko päivä, mutta juuri siinä tilanteessa se tuntui kyllä kaikelta muulta.
Asiaan liittyen, kovin huonoa paperia se lauseiden pohja, vaikka muka kotimaisen valmistajan tuote. Kukahan keksi tuon lauseiden painamisen, pitäähän siitä jonkun tykätäkin, en löytänyt siitä muuta kuin tuon ironian tilanteessani.

Lidl on paremman paperin kauppa, mitä tulee tuohon tuotteeseen. Ostan sen sieltä ja tiedän mitää saan, vaikka ei ole kotimaista!

Liikuntaa, liikuntaa, sitä on lisättävä, mutta nuo lavatanssit, ei vain kiinnosta. Minua kiinnostaa enemmänkin reipas liikunta luonnossa, kokeminen ja näkeminen. Kunhan taas kypsyvät marjat ja syntyvät sienet, silloin on jokin muukin ilo.
Illalla katselin Viron luontokameroita ja taassain seurata ison mustakarhun touhuja ihan kameran edessä. Komea oli, teki nopeita liikkeitä, kuunteli, tarkkaili ja kaivoi syötävääkin, mitä, siitä ei saa selvää, koska kamera on niin etäällä. Hienoa palvelua luonnon ystäville kun siellä saa seurata livenä monien lintujen pesinnän, nyt poikasten hoivaa ja niiden kasvua. Mustalla kurjella kaksi valkoista palloa, joille alkaa ilmestyä mustia siipisulkia. Merikotkaa, sen haudontaa ja yhden kuoriutuneen  poikasen elämää seurannut kamera on rikki ja harmittaa kun ei näe enää sitä huolehtivaa emoa ja puolisoa kantamassa isoja lohia pesälle ja poikasen ruokintaa. Ei ollut nälkää sillä lintulapsella. Korkealla puun latvassa, tuulen ja myrskyn tuudittaessa vain se yksi muna kuoriutui, kaksi jäi pesän pohjalle peitettäviksi.
Pöllön kaksi poikasta lähtivät pesästä heti kun siivet seuraavalle oksalle kantoivat. Missä lie liitelevät etsien suurilla silmillänsä saalista illan hämärässä.

Sellaista elämää, sellaisia näkymiä, ja paljon on jo noita live kameroita euroopassa, kotimaisista seuratuin juuri nyt Hailuodon sääksikamera.

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Monella eilisen illan juhlijalla on tänään vasaran ääni korvissa ja salamat silmissä, minulla niin virkeä olo että johan tässä taas liikkeelle on pakko lähteä. Minä kun juhlinkin yksin kotona ja polulla, eikä häirinnyt edes naapuritalojen juhlijat, vaikka johonkin aikaa ulkona oli melkoiset desibelit keskustelijoiden riemua.
Jatkukoon juhlaa.