Olen sytyttänyt valot.

  Musiikin taivaallinen voima.
  Aamuisin minulla on tapana venytellä ja tuo keppijumppa on taas palannut kuvioihin. Rauhallinen musiikki on hyvä tahdittaja rauhallisiin, pitkiin venytyksiin joihin keppijumpan teho perustuu.
Kun käyttää sitten kyykkyjen tehosteena käsipaininoja tasapainottamaan liikettä, saa monipuolisemmat tehot, koska ikä tekee kropassa omaa työtänsä. Mikään muu ei auta säilyttämään lihasvoimia kuin liikkuminen ja eri tavoilla tehty lihasvoiman rasitus, joka ylläpitää niitä.
   Selkä, joka on ollut aina heikko kohta, ei ole nyt yhtään oireillut, nivuskipu on hävinnyt ja taivutuksia voi tehdä ihan nivelten liikkuvuuden rajoissa ilman kipuja. Ainoa ongelma tuo polvi. Kun sen on kerran kaatunut betoni lattialle, se vika on siellä ja vaiva tuntuu aika ajoin.
  Olisi kai kokeiltava jotain poppalääkkeitä, vihersimpukkaa, kukonhelttaa, onhan niitä markkinoilla monia tuotteita, mutta yksi lääke, lääkärin määräämä, vihersimpukkaa ja mitähän kaikkea se sisälsikään, teki lihakseni niin kipeiksi etten enää päässyt toiseen kerrokseen portaissa pysähtymättä välillä.
Kun lopetin pillereiden syönnin, loppuivat lihaskivut, polviniveleen se ei vaikuttanut sitä ei tätä, samat kivut.
  Ikää karttuu ja on pakko ajatella omaa kehoa enemmän, kun on oppinut tietämään ettei mikän kyky säily ellei tee jotain ylläpidon vuoksi.
Kehon hyvin vointiin kuuluu kyllä henkinenkin vahvuus ja jaksaminen.
Kyllä tässä vuosien aikana on henkistenkin voimien rajallisuus ollut koetuksella. Jättämällä kaiken muun syrjään ja keskittymällä omaan hyvinvointiinsa ei sittenkään ole niin suurta merkitystä kuin sillä, että tekee jotain vain itsensä hyväksi, alkaa vaatimaan muiltakin, ei aina itse antamaan.
  Kun osasin irtautua sellaisesta mikä ei tuntunut hyvälle, löysin taas omat vahvuuteni, omien kykyjeni hyväksi käyttö omaksi iloksi on tuonut ikään kuin uuden ulottuvuuden elämään. En kaipaa mitään siteitä ja lupauksia, elän tässä hetkessä ja katson mitä ne huomiset kantavat eteeni, vai nostavatko painavan repun harteilleni, uusia huolia eväikseni. Kukaan ei tiedä pimeään huoneeseen astuessaan ja valot sytyttäessään mitä siellä on. Kun kulkee valot päällä ja avoimin silmin, voi nähdä enemmän.
  Olen sytyttänyt valot.