Itsekkyyttä.

 Yhden linnun vuoksi ei kannata tappaa koko laumaa!

Meissä on hyviä ja pahoja, on niitä, jotka eivät edes huomaa olevansa itsekkäitä ja ärsyttäviä, on niitä, jotka eivät viis veisaa mitä muut ajattelevat ja on niitä, jotka täysin tarkoituksellisesti käyttäytyvät kuin olisivat etuoikeutettuja olemaan jonossa ensin, sanomaan suoraan kaiken mitä ajattelevat ja vain heidän mielipiteensä on oikea ja oikeutettu.

Itsekkyys alkaa hiekkalaatikolla. Ellei esimerkillä ole opettavaa vaikutusta ihminen kehittyy omistuksenhaluiseksi, jopa röyhkeäksi.

Minä istuin tässä keinussa ensiksi ja en varmasti anna paikkaani ennen kuin itse haluan ja kiusallanikin istun tässä. Katselkaapa tarkemmin nuorisoakin, ikäluokat eivät poikkea paljonkaan tosistaan tapojen vertailuissa.

Kuka se kissan hännän nostaakaan, oma ikäluokkamme on kasvattanut uuden sukupolven äidit ja isät, ketju jatkuu.

Syytä itsekkääseen käyttäytymiseen ei ole helppo osoittaa. Kasvatus on pohja, mutta mistä me olemme imeneet ne huonot vaikutteet, vanhemmiltamme ja vielä vanhemmilta.

On helppo sanoa ja puhua muiden käytöksestä, itsehän minä en koskaan ole röyhkeä, mutta kun olen itsekin. Pakko on myöntää, mutta pakko on sanoa, annan kaupan jonossa tilaa kiireisille, eilen viimeksi kun oli vain yksi kassa ja mukana monta ostajaa joilla vain muutama ostos, lapsi rattaissa tms.

Minulla ei ole kiire minnekään, ennätän auttaa lukemaan pienen präntin pussin kyljestä mummolle joka ei huomannut ottaa laseja mukaan, ennätän ottaa ylemmältä hyllyltä keksipaketin jota toinen ei ylety ottamaan jne. pieniä hetkiä jolloin voin olla käytökseeni tyytyväinen.

Me olemme itsekkäitä, vaikka avustan nuoria rahallisesti, annan asunnon asunnottomalle jolla ei ole työtä, vien leipomuksia naapurille joka ei itse leivo, mikään niistä ei poista sitä tosiasiaa että olen itsekäskin, huomaamattani poljen toisten oikeuksia, ajattelematta sanojani loukkaan muita, yms. mutta kaiken aikaa yritän kasvattaa itseäni suvaitsemaan muiden virheitä ja siksi minua ei tippaakaan haittaa, jos joku etuilee kassalla, tai kailottaa puhelimessa istuessaan edessäni. Hän ei ehkä huomaa tekevänsä sellaista jota muut eivät noin vain hyväksy.

Ellemme ärsyyntyisi kaikesta niin helposti, tuskin huomaisimme kuinka huonosti vanhat naiset käyttäytyvät.

Ps. Kaikki arvostelu ei ehkä olekaan lähtöisin nuorista. Me itse taidamme olla pahin vihollinen omalle ikäluokallemme, se kaikkein ärsyttävin kilpailija elämän juoksumatolla.