perjantai 28. marraskuuta 2014

Rakkaus ei tunne rajoja

  Tuntuu kuin me ihmiset haluaisimme useinkin asettua Jumalan ylä puolelle, jos ja kun se Jumala on olemassa oleva elämämme johtohahmo ikuisuus kysymyksiin vastaamassa.
  Ei ole vielä olemassa lakimuutoksen päätöstä, mutta seuratessa asian tiimoilla käytyä keskustelua on syntynyt ainakin minulle mielikuva kuin monilla olisi mielessä vain uskonnon asettamat rajat.
  Rakkaus ei tunne rajoja! Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi!
  Mitä raamatun sanomassa on sellaista mitä pitäisi siirtää kaikkeen lain säätämiseen?
  Kun aletaan lukemaan lakikirjaa ja raamattua rinnakkain voidaan huomata paljonkin ristiriitoja. Miksi uusi tasa-arvoinen avioliittolaki muodostaisi poikkeuksen ja miksi se on tuomittavaa jos samaa sukupuolta olevat ihmiset haluavat lain edessä turvata oikeutensa samoin oikeuksin kuin heteroparit, eli perintö ja avio-oikeus joka näin kiellettäisiin samaa sukupuolta olevilta ihmisiltä jotka rakastavat toisiaan niin paljon, että ovat valmiita uhmaamaan nyt vallalla olevia käytöntöjä, asettumaan jopa pilkan ja vainon kohteiksi.
  Jokaisella ihmisellä on oikeus olla sitä mitä hän on syntyessään ominaisuuksinaan saanut. Sukupuolisuus ja seksuualisuus ovat syntymässä saadut ominaisuudet, aivan kuin jokin sairauskin, mutta sukupuolinen poikkeus ei ole parannettavissa. Seksuaalisuuttakaan ei voi kieltää. Lapsikin on kiinnostunut pmasta kehostansa ja nyt on jo olemassa oppaita kasvattajillekin siitä, kuinka lapsia opetetaan tuntemaan oma kehonsa ja johdattelemaan kohti aikuisuutta.
  Ihmettelen sitäkin, kuinka me olemme selvinneet ja eläneet ilman oppaita, kuinka me olemme löytäneet oman kehomme kaikki ominaisuudet. Sitä en ihmettele, että poikkeavat sukupuolisuudet, homot ja lesbot ovat joutuneet elämään kaapissa paljastamatta omaa personaansa liittyvää ominaisuutta.  Joskus olen mietinyt mitä he ovat mielessään itsestänsä ajatelleet, millaista häpeän viittaa kantaneet?
  Siitäkö on johtunut, että on ollut olemassa niitä Simoja ja Vihtoreita joilla ei koko ikänänsä ollut ihmistä jolle osoittaa rakkautta? He eivät kertakaikkiaan saaneet elää kuten normaali hetero mies. Heiltä oli kielletty rakkaus julkisesti. He asuivat kuin suljetun muurin piilossa, elämättä ja rakastamatta normaalilla tavalla. Moni on saanut hullun nimityksen ja moni on mennyt naimisiin saadakseen ihmisten hyväksynnän. Esimerkkejä on ihan jukisestikin paljastettu ja nyt sukupuolen vaihdosten luvattuna aikana siihen on ollut uskallusta.
  En haluaisi olla kieltämässä rakkautta keneltäkään, mutta lapsiin sekaantumisen tuomitsen rankimmalla tavalla. Se jos mikä rikkoo lapsen elämän, tunnustetaan tai ei. Lapsivaimot muissa kulttuureissa ovat lapsen kiduttamista, sellaista ei pitäisi missään muodossa hyväksyä ja aina tulisi asiaan puuttua kun perheissä sellaista ilmenee. Syylliset tuomiolle.
  Tällä sukupuolineutraalilla uudella lailla halutaan turvata myös lasten asemaa.
  Kuka on oikeutettu sanomaan, että vain heteroiden liitoissa lapsilla olisi rakastavat vanhemmat ja turvallinen kasvuympäristö?
  Erotettamkoon jo lopultakin uskonto ja laki toisistaan.
  Uskonnon varjolla on saatu paljon pahaa aikaan, siitäkään asiasta ei voitane olla eri mieltä.
  Uskon veljet ja sisaret ovat vuosikymmeniä suojelleet toisiaan, salanneet ja peitelleet uskonnon pyhyyden ja muun varjolla tehtyjä vääryyksiä paaveihin asti.
  Raamattu on ihan eri asiakirja kuin lakikirja, molemmissa hyvää ja huonoa, kukin noudattakoon omaa uskoaan, kun elää lain suomien oikeuksien mukaan.