Uneton yö.

  On se hyvä ettei ole sähkökatkoja.
  Mitä minä olisin tehnyt tänäkin yönä, ellei olisi telkkaria ja radiota. Kun uni ei vain tule eikä jaksa tietokoneen näyttöä tuijottaa, on edes ajankulua noista vanhoista television ruokaohjelmista, filmeistä ja radiosta.
  Musiikki on taustalla muutoinkin, kaiken päivää soi ikkunalla Ylen paikallisen aseman kautta, musiikki ja ajankohtaiset asiat säästä uutisiin. Näin yöllä kuuntelen usein telkkarin 2 kanavan kautta vanhoja puheohjelmia.
  Taustapeilissä on haastattelussa koomikko Janne Kataja monine mielipiteineen eri ohjelmaformaateista ja viihteen eri lajeista. Aina en ymmärrä noita koomikkoja, yli ampuu minun sietokykyjeni useissakin ohjelmissa. Putous on silmissäni pelkkää roskaa!
  Ei tässä oikeastaan enää naurata tämä valvominen. Ihmisen fysiikka ei ole rakennettu kahden, kolmen tunnin unille. Usein olen ihan uupunut, mutta kun yritän saada unta päivällä se ei onnistu. Mieleen tulee tuhat ja sata ajatusta, miksi tuo ja tämä on näin, miksi sekin taas ja liikkeelle on lähdettävä. Melatoniinia en ole kokeillut, siihen on pakko turvautua kokeilumielessä edes, koska se, että kerran kuukaudessa nukkuu kunnon yö unet, tai nukahtaa illalla telkkarin ääreen, ei riitä elintoimintojen vireänä pysymiseen.
  Nyt on tulossa taas talkootyö päiviä, aamulla on lähdettävä liikkeelle pimeässä ja pimeässä taas kotiin, joten unen tarve on  normaalia, kun se onnistuis.
  Palokunnan pikkujoulun taidan jättää väliin. Yksi varaus pikkujouluun on, sinne menen, vaikka innostus puuttuu sinnekin menosta. Juhliminen ei ole minun lajini, mutta muiden juhlimiseen olen taas menossa töihin, että juhla onnistuisi tarjoamistenkin osalta. Järjestöjen puitteissa on kiva olla mukana monissa toiminnoissa, koska niiden kautta tutustuu uusiin ihmisiin ja saa vaihtelua arkeen.
  Nyt pitäis vain olla pirteästi aloittamassa uutta päivää ja kuinka se muutoin alkais kuin varhaisella aamulenkillä.