keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Uutta kohti.

Elämä ei ole helppoa, mutta mukavaa tämä on.
Vaikka kurkussa kaihertaa kalanruoto ei se elämää haittaa. Tehdä voi mitä tahansa, tänään on kädessä ollut saha ja porakone, vasara ja ruuvimeisseli. Vanha rahareppu järjestetty, se kun palvelee työkalupakkina. Mukava on kanniskella, painaakin kuin synti kaikkine ruuvareineen ja jakoavaimineen.
Taitaa siellä olla parit hohtimet ja muutama sivuleikkurikin, oksasahan juuri taitoin turvalliseen muotoon ja laitoin puukon tuppeen.
Eiköhän noilla työkaluilla hetken yksi akka selviä.

Joku kärsii kynsisienestä, joku ihottumasta, jonkun suupielessä kukkii herpes ja vyöruusuakin on liikkeellä. Onneksi nyt on vain tuo kurkkukipu, hiukan hellittänyt, kai jo huomenna voi näkkäriäkin pureskella ja nielaista.

Ihanaa tämä huolettomuus. Ei kukaan kysele mitä teet ja mihin meeet. Nyt huomaan kuinka paljon voimavaroja kuluu kun elää epätyydyttävästi. Sääliäkö se on kun ei ole rohkeutta sanoa aikanaan, että kiitti, nyt minulle riitti. No, onneksi sentään asia on ohi. Antaa kaikkien kukkien kukkia siellä missä viihtyvät parhaiten ja kuka osaa hoitaa oikein. Sellaista se on, oman hyvän huomaamista.

Mielenkiintoinen viikko alussa.

Ei kommentteja: