Katsoen tietää enemmän.

Juu, se oli kyllä tilava asunto, valoakin, ainakin osassa asuntoa. Nykyisen asuntoni olohuone ja keittiö eivät ole yhteensä niin tilavat kuin tuolla oli olohuone. Joskus ovat arkkitehdit osanneet suunnitella asunnon niin, että turhia neliöitä ei ole, koko asunto on asuttavaa tilaa, ei kopperoita ja pieniä huoneita jonne tuskin yhden hengen sänky mahtuu. Miksi isoon asuntoon tungetaan pieniä huoneita, en ymmärrä, mutta en paljon muutakaan suunnittelijoiden älyn kukkasia ymmärrä.

Onhan miettimistä, kuinka ja miten teen päätökseni, mitä on paras pitää tärkeimpänä, mukavuutta, tilaa vai kustannuksia?

Käväisin kauppakeskuksessa.
Autoja oli parkkipaikalla enemmän kuin yksi, mutta niin se on aina isoissa liikekeskuksissa. Niihin on mentävä omalla autolla koska harvemmin ne ihan kaikkien naapuriksi on rakennettu.
Eipä paljon ollut ostettavaa, pala lihaa, maitopurkki ja juustoleipää sen tavallisen omenaostoksen lisäksi. Lempiomenia taas iso pussi viileään odottamaan Joulua. Tuleehan se odottamattakin, mutta ei noita omenia taida monta päivää kaupassa olla, maahantuonti oli ja meni, lisää ei kuulemma tule.

Harmittaa tämä sormieni tilanne, langat odottavat kutojaa, ompelukoneessa langat valmiina hameen ompeluun, ei tule mitään... sormia pitää vääntää oikenemaan ja se sattuu. Käveltävä vain kaiken ohi, siivouskin kuin tervaa, rättiä ei saa väännettyä kuivaksi, ja tämä on helvetillistä. Lääkäriä kun ei tähän vaivaan saanut aivan heti... onneksi silmälääkäri ja leukakirurgi ovat aina sovittaneet ajat sopivien hoitojaksojen mukaan. Käsilääkäriä ei taida olla?

Viikonloppuna on muuta ajateltavaa, saa nähdä kuinka vähillä ostoksilla selviän Joulumarkkinoilta? Joskus olen sieltä ostanut kanelitankoja ja kuivattuja mausteita, saa nähdä tällä kertaa. Onneksi on tiistaihin asti aikaa miettiä tuota asuntojuttua. Mitä saisin ja mitä menettäisin, mikä painaa vaakakupissa enemmän?