Normit ja normaali
Siinä onkin pohtimista.
Normien mukaan käyräksi kasvanut kurkku ei kelvannut kauppatavaraksi, mutta normaalisti kurkku ei aina ole suora!
Ihminen asetetaan syntymähetkestä saakka johonkin normitukseen, lapsi on syntyessään joko täyden 10 pisteen vauva, tai sitten onnettomat 3 pistettä saanut, kuin väärin elämän aloittanut ihmistaimi.
Koko elämän ajan meitä verrataan johonkin " normaaliin " joka asetetaan tavoitteeksi opiskelussakin. Paraskaan ei ole kyllin hyvä, ellei ole normaalin rajoissa.
Kuka on normaali?
Oma mielipiteeni on aina ollut mittareita vastaan.
Kehitysvammainen tuttavani, ei hän ole mittareiden mukaan normaali, mutta näyttää siitä huolimatta kaikkien silmissä normaalilta ihmiseltä, kun emme mittaa henkistä kehitystä mittarilla joka näyttää muille sataa ja hänelle ehkä joku voisi näyttää vain puolta siitä.
Hänelläkin on elämän viisautta ja henkevyyttä jota monelta ns. normaalilta puuttuu ainakin omissa silmissäni.
Viisaus ei näy aina katsomalla, se on sisällä.
Elämän antamaa viisautta, normeistakin poikkeaavaa, on kaikissa meissä. Millä se mitataankin.
Olkoon normit ja normaalit mitä tahansa, kunhan ihmisellä on hyvä sydän ja viisautta jaettavaksikin.
Rikkautta on omistaa ystävä joka ymmärtää heikoimpaakin, normaaliudesta riippumatta, joillakin on taito jakaa voimaa ympärillensä.
Tämäkään asia ei ole ihan niin yksiselitteinen.
Se on " normaalia " kun on monta mielipidettä, muusta normaalista viis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti