Tapasin vuosia sitten henkisen kaksoisolentoni.
Kuinka joku voikin ajatella asioista samalla tavalla. Me voimme kyllä olla varmoja, eläviä esimerkkejä siitä, kuinka toisen ajatusket kolahtavat, sanat just'kuin omia sanoja.
Olisipa kiva joskus tavata, vuosia on mennyt yhteyksiä pitämättä. Sellaista se on elämä. Joku asia tulee päälle ja on esteenä sen hetkiselle ja niin ne jäävät omiksi ajatuksiksi aikeet.
Unessa elin jälleen monta kuukautta, eli tapahtumia kuin hyvässä elokuvassa, kuvatkin, kuin hyvän kameramiehen ottamina, jatkumona, ilman suuria taukoja.
Sanovat unien ovan merkki siitä, että ihminen ei ole jymähtänyt paikoilleen, vaan hänen mielikuvituksensa on hereillä ja unelmia olemassa.
Juu, minulla oli kutsut yöllä. Vieraat vain tupsahtivat tupaani kaikki yhtä aikaa, ja tarjoiluni ei ollut valmis. Omassa keittiössäni minä häärin, paikka ei ollut outo, mutta osa vieraista oli.
Jotenkin intuitioni vei taas minua, paljon lapsia kutsuillani, iloisia lapsia.
Juuri niin, Minulla on monta kutsua, kutsuille.
Tässä tämän päivän sankari. Sanomattoman rakkaat onnittelut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti