Kielioppi hukassa, varhaisaamu, vai varhais aamu?
Sama se, ei kai niin suuri kielioppivirhe, jos pilkut ja pisteet tulevat suunnilleen kohilleen.
Löydä nyt itsellesi tasokasta seuraa, etsi Eliittikumppani! Mikä on tasokas seura? Vaatiiko se tittelin ja pitkän koulutuksen?
Tuntuu ettei teknikollekaan riitä seuralaiseksi kaupanmyyjä joka on työssä ammattinsa oppinut, mutta teknikko ei ole tehnyt päivääkään oman ammattinsa työtä ja muutenkin kovin vähän työtä itseään edes kohdannut. Eliitikumppani! Kyllä on noita mainoksia heti kun jonkin sopivan sivun sattuu aukaisemaan. Ihan kuin ihmisille ei riittäisi ihminen!
Iski taas tuo mainos silmään kun avasin nettisivustolta erään lehden etusivun, siitäkös taas eliitti!
Eilen mietin ottaisinko esiin paperit ja hiilet, alkaisin piirtämään kuvia, maisemia, ihmisten muotokuvia en sentään edes yritä, mutta jotain uutta kun yksi sormi jää koukkuun ja kutominen on pelkkää nimettömän oikomista puikon ympäriltä. Hiili on kahden sormen välissä ja kun olis noita välineitäkin valmiina, aloitusta puuttuu taas.
Olin kyllä innoissani Tainan + näyttelykumppanin kuvista ja valokuvauskin voisi olla se juttu jonka parissa aika kuluis paremmin kuin nyt, tavallaan toimettomana tässä ajassa. Odottaen jotain mitä ei ehkä koskaan tule, muistellen sitä mikä meni!
..............
" Oli mutkaton ties,
oli ankarat elämäs lait:
sinä kaiken perinnöks, mies,
maa-emoltas karulta sait.
Oli hellä hän, mutta
myös ruoskaa hän sästänyt ei,
kunis täynnänsä rakkautta
sinut untensa tarhaan hän vei. "
Katkelma Ruotsalaisesta laulurunoudesta, runosta : Valitusvirsi maamiehen kuoltua.
E. A .Karlfeldt.
Elämä ei ruoskalta säästä, ei päästä helpolla, mutta rakkautta on elämän kaikissa vaiheissa, kuolemassakin, vaikka se tuntuu julmalta kun nuori ihminen kuolee. Hiihtokeskuksen rinteessä, pulkkamäessä kotikulmilla, luistinradalla, sairaalan vuoteella, kotona ja kaikkialla siellä missä ihminen elää, on mukana kuoleman mahdollisuus.
Minusta tuo runo konaisuudessaan kuvaa maamiehen elämän perintömaasta haudan lepoon niin tunteellisesti, että toivoisi osaavansa suhtautua elämään ja kuolemaan yhtä runollisesti, kauniisti.
Kukon laulukaan ei enää häiritse....
Kukko ei ole laulanut, mutta vettä sataa parin asteen suojasäässä, pimeää ja liukasta, ei paljon huvittanut tuo jäätikkö askelten alla. Valoisaa päivää tästä ei ehkä tule, mutta ajatuksiin valoa voi odottaa. Nykyinen aika ahdistaa kaikkinensa. Rahan riittävyys edes kaikkeen pakolliseen on monen ongelma. Heille jotka ovat aina pelänneet velkaa ja jotka eivät koskaaan ole kyenneet sijoittamaan tuottavuuteen on tässä ajassa mietittävää.
Asuminen maksaa.
Eduskunnassa on suunnitteilla asuntokorkovähennyksien poistaminen.
Mihin joutuvat ne miljonavelalliset jotka ovat toivorikkaasti hankkineet ison kalliin asunnon halpojen korkojen aikana, verovähennys on auttanut paljon, mutta jos se nyt kerralla kokonaan poistetaan, mikä silloin eteen?
Olen ihan varma, että monta henkilökohtaista konkurssia on edessä, kukaan ei voi selvitä pelkällä palkkatulolla noista ylisuurista veloista, eikä kalliille asunnolle ole silloin ostajaa kun siitä olis pakko päästä eroon.
Tilanne on tuttu ns. kahden asunnon loukussa oleville. Muutamia vuosia sitten heitä oli enemmän. Kallinkin asunnon hintaa oli myydessä alennettava ja tappiot sen mukaisia, kun se uusi asunto oli ostettu ja kallis hinta maksettu toiveissa entisen myynnistä saatava rahoitus, ehkämyyntivoittokin kuvitelmissa. Köpelösti kävi monelle. Samaa on odotettavissa. Asuntoja myydään muutamalla tuhannella, jopa 0 euron hinnalla tontti ja laho mökki myynnissä. Purkukustannuksetkin ovat ylivoimainen kustannuserä joillekin ihmisille, parempi antaa kuin maksaa.
Parempi antaa kuin maksaa, toistan, kun vanhoja huonekaluja kaupataan kaikilla markkinapalstoilla, osta, myy, vaihda, tms. Tulee sitten myynnin epäonnistuessa halvemmaksi antaa tavara ilmaiseksi kuin maksaa kuljetuksesta vaikka kaatopaikalle.
Tähän on tultu.
Vanha ei kelpaa aina ilmaiseksikaan, mutta uutta on saatava, velkavankeudenkin uhalla monissa tapauksissa.
" Ota lainaa ilman vakuuksia"
Lainaa heti, ja vippi vipin päälle vanhan maksamiseen.
Tätä se on monen elämä, eikä ole pakko noin elää jos ajattelee järjellä ja pyrkii elämään kukkaron mukaan. Totta on sekin, ettei rahat riitä, ei tiukallakaan budjetilla jos elämässä ylämäki seuraa ylämäkeä.
Tasamaata kaikille valinnoille ja kaikille tasapainoa.
Eliitti on ihan erikseen!
