torstai 12. maaliskuuta 2015

Koko elämä realitynä.

Radion kuuntelusta on tullut tapa.
Keittiössä avaan radion heti aamulla, oikeastaan jo aamuyöllä.
Tänään naistoimittaja otti esille noita telkkariohjelmia, koska koko ihmisen elämänkaaresta saadaan televisioon tositelkkari ohjelmia joissa ihmiset näyttelevät itseään, tai ohjelman sanotaan perustuvan tositapahtumiin, jos näyttelijät esittävät tapahtumien kulkua.
.
On Sinkkulaivasta alttarille ja kuolemalla on monet kasvot. Kaikkea siltä väliltä, hääpuvuista odottavien äitien opettamiseen ja synnytyksiin.
Mikä siinä, jos ohjelmat nyt katsojia kiinnostavat, en ole oikein noiden BB talon kaltaisten ohjelmien ihailijakerhossa, en katso, koska vuosia sitten yksi sattumalta katsomani muutaman minuutin jakso riitti kertomaan mistä ohjelmassa on kyse. Kaikella on omat ihailijansa. Toimittaja kommentoi asioita ja ohjelmia enemmänkin, Teki saman havainnon kanssani, ihan liikaa ohjelmia sinkkuudesta häihin ja lopulta ollaan eroamassa siitä ihanasta ihmisestä joka tuntui heti omalta!
Tämä viimeisin alttaritreffi ohjelma onnistui kahden parin kohdalla, mutta voiko ihmisiä pariuttaa jonkin säännön mukaan? Viisi viikkoa on sittenkin lyhyt aika ventovieraille ihmisille tutustumisajaksi, elleivät ihmiset ole todella kypsiä ja valmiita ottamaan riskejä.
Kun olet syönyt tynnyrillisen suolaa yhdessä toisen ihmisen kanssa, silloin tunnette toisenne, sanoivat vanhat ihmiset jotka olivat olleet avioliitossa jo puoli vuosisataa, mutta sittenkin vielä toisesta löytyi uusia piirteitä.
Kukapa meitä perin pohjin tuntee, tuskin itsekään.

Juuri eilen otin kantaa noihin erilaisiin tapoihin nettiyhteyksissä, Sokkotreffeillä olen kerran ollut, eli Ullanlinnan rannassa tapasin erään keskustelukumppanin juhannuskokolla ja leivoskahveilla.
Kyseisessä tapauksessa ei ollutkaan kyse pariutumiseen liittyvä asia, mutta sokkotreffit on siis koettu.

Sinkkuja on paljon, mutta sattuvatko oikeat sinkut kohtaamaan toisensa?
Sain muutamia vuosia sitten eräällä matkalla erään sinkun toiminnasta ihan tarpeekseni. Hän oli jollain sinkkumatkalla, minä ihan tavallisena reissaajana ihan yksin. Tuo mies oli kuin illimato. Yritti hotellissakin päästä yöksi huoneeseeni; "Mahtuuhan sinne kun olet yksin!"
Vaan ei mahtunut, ei sänkyyn eikä nojatuoliin. Liiallisen innokkuutensa vuoksi hän oli kuin metsästäjä saaliin perässä, mutta en ole mikään helppo saalis, sen hän varmasti tuli tietämään.
Että joidenkin toiminta on aktiivista, eihän siinä mitään pahaa ole, jos molemmilla on kiinnostusta,

Tänään yritän saada jotain selvyyttä erääseen asiaan joka on ihan kuin vireillä, mutta en osaa ennustaa mitä sen suhteen tekisin, en ennen kuin tutustun asiaan ja siihen liittyviin muihin seikkoihin jotka ovat sittenkin tärkeitä tulevissa päivissä. Niin, missä olisi se kristallipallo josta tulevaan voisi heijastaa kuvia. Raha on aina tärkeää, sai sen mistä ja kuinka tahansa, kunhan toiminta ei ole rikollista.
On pakko vain odottaa iltaan. Olen illalla viisaampi, tai sitten tyhmyys on vain tiivistynyt.