Kannattaa silloin tällöin mennä uuteen asiaan mukaan, kuin pimeään säkkiin ryömien, tietämättä mitä ja ketä siellä kohtaa.
En iskenyt kirvettä kiveen, pääsin sulautumaan joukkoon kuin olisin ollut mukana aina.
Mukavia hetkiä matkalla ja perillä.
Hissiä odotellessani eteeni asteli tuttu mies, ihan yllättäin. Nopea halaus, muutama sana, heipat ja molemmat jatkoimme hymyillen omille tahoillemme.
Olisiko sinulla hetki aikaa? Olihan minulla aikaa viettää pieni tovi ihan oudon ihmisen kansa keskustellen. Sain monta uutta ajatusta ja mieleen jäi tunne ymmärtävästä ihmisestä.
Minä en kyllä jaksa kantaa tätä laukkua. Otin laukkusi, autoin perille saakka ja vielä perilläkin. Sain sinusta ystävän.
Hei, tässä on kaksi tyhjää paikka pöydässämme, tähän voitte istuutua. Herra siirsi tuolin, aikoi istua, mutta rouvalle paikka ei kelvannut. Olimmeko me, kaksi naista niin vaarallisia miehen viereen?
Minä maksan, ota mitä haluat, maksan, mutta eihän hänellä ollut mitään syytä maksaa minun ateriointiani.
Hei, olen kuule hukannut osoitteesi! Palataan asiaan kun olen kotona perjantaina.
Soitin sinullekin taksin odottamaan, vaikka taitaa vesisadekin sopivasti loppua kun olemme perillä. Kiitin ja tulin kotiin taksilla, vaikka ei enää satanutkaan, eikä matkakan kovin pitkä ollut.
Kiitos seurasta, kyllä me taas tapaamme.
Ihan varmasti, Hei kaikille.
Korpifilosofi, sellainen olen ja ajattelen elämän olevan suuri seikkailu johon sisältyy arkea ja juhlaa. Mielikuvin, kynällä, hiilellä syntyy kuvia, sanoilla maalaan kuvia ja maisemia. Tunteet, niistä on elämä tehty. Rakkaudesta olen syntynyt ja surusta itkenyt, mutta rakkaus on jokaisessa elämän hetkessä mukana. Mikään ei voi viedä minulta unelmiani. Kommentit tervetulleita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti