torstai 7. marraskuuta 2013

Terveys ja elämäntavat.


Tuolla toisaalla oli erään henkilön kirjaitus 5.2. dieetistä, eli tavasta nauttia pöivittäin kaloreita kahtena päivänä niukemmin kuin noina viitenä päivänä.

Itselleni, vaikka ei vaarallisesti paino ole noussut, taitaa olla niitä nuoruuden ajan lukemia jouta vaaka yhä näyttää, mutta kun lihaskudos on pelkkää rasvaa ja vettä, kokonaisuus vaikuttaa pulskalta.
Tai pulskemmalta kuin nuoren lihaksikkaampi vartalo.

Kaivoin kyllä taas puntit lähelle, valmiusasemiin, että tulisi taas lihaksille työtä.
Muuta liikuntaa on nyt muutoin riittänyt, vaikka aamulenkki jäi taas tänään tekemättä. Olihan eilen päivätanssit ja niiden jälkeen se tavallinen koko talon siivoustalkoo. Omalle kohdalle on jo usein langennut tanssisalin siivoaminen. Niin eilenkin.
Tanssittiin sitä tänäänkin, siskon seuraksi menin muista tapaamisista päästyäni. Liikuttu on, hikoiltukin.

Arja ja Keijo olivat eilen tanssittamassa meitä ja on pakko sanoa, kyllä Arjan kaunista ääntä on hienoa kuunnella. Keijo säestää ja rytmit ovat kohdillaan.Kun Arja lauloi illan viimeisiä tangoja eilen, minulla kylmät väreet kukivat pikin ihoa, oli niin kaunista, sanatkin, juuri siihen tilanteeseen ja tunnelmaan. Piti ihan mennä Arjaa kiittämään ja kättelemään molemmat, Tulkaa meille useammin!  Teistä pitävät muutkin kuin me järjestävä yhdistys.

Tämä terveys. Kaikki ei sittenkään riipu elämäntavoista, ei siitä mitä syöt ja juot, eikä siitäkään kuinka sen teet. Itselleni on tuo vatsa ja suolisto ollut se alkilleen kantapää joka on hallinnut oikeastaan koko ikäni. Hapot ja solmut, tukokset ja mitä lie, haavojakin aikoinaan oikein lukumäärin laskettuna.
Kai se on niin, että joku kärsii päänsärkyä, joku juo huoliinsa ja joku, kuten minä, reagoi kaikkeen vatsalla.
Jo monta vuotta sitten Meilahden kirurgit olivat sitä mieltä, että vatsalaukku on poistettava, elleivät oireet lopu. Olen sinnitellyt, äänihuuletkin ovat hapoista tulehtuneet ja kuivuneet, joskus ei kykene puhumaan kunb ääni on pois. Monta muuta lisäoiretta, vaivoja oikeastaan ja nyt taas tuomio, ei voi muuta kun leikkamalla auttaa.
En nyt ihan tällä syönnillä siihenkään.... jos vielä yrittäisin ja kestäisin. Lääkkeet eivät paranna, ne poistavat oireita ja varsinkin alumiini jotalääkkeissä on, aiheuttaa taas muita oireita, joten kumpi parempi, lääkkeet vai ei, mutta ei nyt leikkaukseen heti, ei.

Kai se on vain mietittävä tarkemmin millaista ruokaa syö, happoa ei siedä, maitokin on pahaksi, leipä lihottaa... ja minä syön mikä maistuu.

Ei kommentteja: